Alhainen syntyvyys Euroopassa 2000-luvun alussa: erot, syyt ja seuraukset
Rahoitetun hankkeen kuvaus
Lastensaannin tämänhetkiset odottamattomat trendit kyseenalaistavat olemassa olevia teorioita. Periodihedelmällisyys on laskenut useissa suhteellisen korkean syntyvyyden maissa, kuten Pohjoismaissa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa. Lasku on ollut poikkeuksellisen voimakasta Suomessa ja Norjassa. Vuoden 2018 periodikokonaishedelmällisyys oli Suomessa 1.41 lasta naista kohden, selvästi alle Euroopan keskiarvon. Viimeaikaisen kehityksen syitä tunnetaan huonosti. Lasku alkoi useissa maissa viimeisimmän laman aikana, mutta on jatkunut laman väistyttyä. Tämä viittaa siihen, että ilmiön taustalla on taloudellisia tekijöitä, mutta nämä eivät selitä koko ilmiötä. Tämän hankkeen tavoite on: 1) Kuvata viimeaikaista hedelmällisyyttä maittain ja alueittain Euroopassa; 2) Tarkastella alueellisten kontekstitekijöiden vaikutusta hedelmällisyyteen Suomessa ja Norjassa; 3) Arvioida hedelmällisyyden vaikutusta työmarkkinauriin Suomessa ja Ruotsissa. Tutkimus perustuu korkealaatuisiin tilastoaineistoihin.
Näytä enemmänAloitusvuosi
2020
Päättymisvuosi
2024
Myönnetty rahoitus
Muut tiedot
Rahoituspäätöksen numero
332863
Tutkimusalat
Sosiologia, väestötiede
Tunnistetut aiheet
gynecology, pediatrics